Viinit
“Tarjoilija, saisinko Inari siialleni viiniä kiitos, hyvää viiniä?”
Mutta mikä tekee viinistä hyvän, mikä keskinkertaisen tai jopa pahan? Viinistä tekee pahan kun viini on virheellinen, se on epäonnistunut eli kun siinä on todella vikaa. Hyvä viini on taas sangen laaja ja mieliä avaava käsite. Voimme kuitenkin rehellisesti sanoa, että Kultahovin listalle on valittu ‘vain’ hyviä viineijä.
Hyvä viini näyttää kauniilta, tuoksuu puhtaalta, maistuu hyvältä ja maun jälki, ilo pysyy suussa ja mielessä pitkään. Hyvän viinin hinnalla ei ole määreitä. Viini voi olla edullista, tavattoman kallista tai siltä väliltä. Halpaa, halpamaista hyvää viiniä ei ole olemassa.
Onko hyvä viini valkoista vai punaista? Kyllä. Voiko rosée olla hyvää viiniä? kyllä. Onko rypäleellä väliä? Ei välttämättä.
Hyvän viinin syntymiseen tarvitaan neljä käsi kädessä yhtyvää asiaa: oikein valittu, sopivassa ilmastossa ja maaperässä kasvanut rypäle, valmistettuna oikealla ammattitaidolla – ja paljon hyvää onnea. Tai kuten huipputuottaja Oliver Humbrecht sen kerran sanoi: ”Hyvän viinin tekeminen on sangen yksinkertaista, siihen tarvitaan vain terveet rypäleet ja pieni sato…”
Hyvä viini, kuten ruokakin tulee hyvistä käsistä. Sen taustalla on rautainen, luova ammattitaito, jota tekniikalla hyödynnetään, ei päin vastoin. Hyvä viini on yksilöllinen, jolla on aina oma tarinansa. Se voi tulla mistä päin maailmaa tahansa, olla minkä värinen tahansa, kunhan se on juuri ’se oikea’ sillä hetkellä, kun se nautitaan.
Hyväkin viini on parempi, kun sen ominaisuudet ovat sopusoinnussa aterian suun tuntuman ja myös nauttijan suun kokeman kanssa. Ihanteellisin nautinto-olotila koetaan kun pääsemme lähelle täydellisyyttä, ‘close to heaven’. Tuolla hetkellä ruoka,viini ja nauttija ovat tilassa, jonka haluaa kokea vain – uudestaan.
Jukka Kumlin
Viinin harrastaja ja ammattilainen
Vindirekt Finland Oy